Pintylife !
maanantai 2. marraskuuta 2015
Projektin eteneminen
Auto on nyt saatu purettua, konepelti, takaluukku ja ovet hiottu. Auton takaosasta ja oviaukoista on poistettu ruosteet. Tänään osa porukasta aloitti itse auton hionnan. Minä kiillotan tällä hetkellä kromiosia kromitahnalla. Auton kromisessa maskissa on iso lommo, joka päätettiin peittää laatalla johon tulee kuva, sillä maskin materiaali on sellaista, että sitä ei saa oiottua. Kuvaa ei ole vielä päätetty. Enempää kerrottavaa ei oikein tässä vaiheessa ole.
tiistai 20. lokakuuta 2015
Heippahei
Eilen kärrättiin meidän projekti halliin. Vuoden -67 Plymout Fury I. Tänään sitten aloiteltiin purkamaan sitä, ja heti törmättiin ongelmiin, lähestulkoon jokainen ruuvi ja pultti mennyttä. Kierteet hajalla ja kaikenlaista möhnää joka välissä. Kauheasti ei edes saatu vielä tänään purettua, muta huomenna jatketaan. Tai ainakin yritetään. Lisää päivittelen aiheesta sitten kun saadaan aikaiseksi jotain. :D
Suihkupuhdistus
Tietoa suihkupuhdistuksesta:
Suihkupuhdistus merkitään lyhenteellä ''Sa''. Suihkupuhdistuksella tarkoitetaan mekaanista pinnan puhdistusta, jossa epäpuhtaudet irroitetaan raesuihkulla.
Paikallisen puhdistuksen ollessa kyseessä, käytetään lyhennettä ''PSa'' , joka tarkoittaa paikkapuhallusta.
Suihkupuhdistuksessa käytetään avopuhallus-, tyhjiöpuhallus-, märkäpuhallus- tai sinkopuhdistuslaitteita.
Suihkupuhdistusta käytetään myös kastosinkityn, alumiinin sekä vanhan ehjän maalipinnan puhdistukseen ja karhennukseen välittömästi ennen maalausta. Tällöin puhallus pitää tehdä ei-metallisilla materiaaleilla ja pienellä paineella ettei pinta tai pinnoite vaurioituisi. Puhallusmateriaalin raekoon pitäisi olla 0,2 – 0,5 mm ja paine alle 4 bar. Suuttimen etäisyyden puhallettavasta pinnasta pitäisi olla 0,5 – 0,8 m.
Puhallettavaa kappaletta ei saa puhaltaa kohtisuoraan, jottei se venyisi, kuluisi tai muuten vaurioituisi. Puhallus täytyy suorittaa siten, että raesuihku osuu kappaleseen hieman viistosti.
Suihkupuhdistusasteet:
Sa 2 Huolellinen suihkupuhdistus
Paljain silmin tarkasteltaessa ei pinnalla saa olla näkyvää öljyä, rasvaa tai likaa ja vain vähän valssihilsettä, ruostetta, maalia tai vieraita aineita. Pinnalle jäävien epäpuhtauksien tulee olla hyvin kiinni alustassa.
Suihkupuhdistus merkitään lyhenteellä ''Sa''. Suihkupuhdistuksella tarkoitetaan mekaanista pinnan puhdistusta, jossa epäpuhtaudet irroitetaan raesuihkulla.
Paikallisen puhdistuksen ollessa kyseessä, käytetään lyhennettä ''PSa'' , joka tarkoittaa paikkapuhallusta.
Suihkupuhdistuksessa käytetään avopuhallus-, tyhjiöpuhallus-, märkäpuhallus- tai sinkopuhdistuslaitteita.
Suihkupuhdistusta käytetään myös kastosinkityn, alumiinin sekä vanhan ehjän maalipinnan puhdistukseen ja karhennukseen välittömästi ennen maalausta. Tällöin puhallus pitää tehdä ei-metallisilla materiaaleilla ja pienellä paineella ettei pinta tai pinnoite vaurioituisi. Puhallusmateriaalin raekoon pitäisi olla 0,2 – 0,5 mm ja paine alle 4 bar. Suuttimen etäisyyden puhallettavasta pinnasta pitäisi olla 0,5 – 0,8 m.
Puhallettavaa kappaletta ei saa puhaltaa kohtisuoraan, jottei se venyisi, kuluisi tai muuten vaurioituisi. Puhallus täytyy suorittaa siten, että raesuihku osuu kappaleseen hieman viistosti.
Suihkupuhdistusasteet:
Sa1 Kevytsuihkupuhdistus("hiekkapesu")
Paljain silmin tarkasteltaessa ei pinnalla saa olla näkyvää öljyä, rasvaa, likaa eikä heikosti kiinni olevaa valssihilsettä, ruostetta, maalia tai vieraita aineita.
Paljain silmin tarkasteltaessa ei pinnalla saa olla näkyvää öljyä, rasvaa, likaa eikä heikosti kiinni olevaa valssihilsettä, ruostetta, maalia tai vieraita aineita.
Sa 2 Huolellinen suihkupuhdistus
Paljain silmin tarkasteltaessa ei pinnalla saa olla näkyvää öljyä, rasvaa tai likaa ja vain vähän valssihilsettä, ruostetta, maalia tai vieraita aineita. Pinnalle jäävien epäpuhtauksien tulee olla hyvin kiinni alustassa.
Sa 2½ Hyvin huolellinen suihkupuhdistus
Paljain silmin tarkasteltaessa ei pinnalla saa olla näkyvää öljyä, rasvaa tai likaa eikä valssihilsettä, ruostetta, maalia tai vieraita aineita. Pinnalle jäävät epäpuhtaudet näkyvät korkeintaan heikkoina värjäytyminä, laikkumaisina tai juovamaisina varjostumina.
Paljain silmin tarkasteltaessa ei pinnalla saa olla näkyvää öljyä, rasvaa tai likaa eikä valssihilsettä, ruostetta, maalia tai vieraita aineita. Pinnalle jäävät epäpuhtaudet näkyvät korkeintaan heikkoina värjäytyminä, laikkumaisina tai juovamaisina varjostumina.
Sa 3 Suihkupuhdistus metallinpuhtaaksi
Paljain silmin tarkasteltaessa ei pinnalla saa olla näkyvää öljyä, rasvaa tai likaa eikä valssihilsettä, ruostetta, maalia tai vieraita aineita. Pinnalla on oltava yhtenäinen metallin väri.
Paljain silmin tarkasteltaessa ei pinnalla saa olla näkyvää öljyä, rasvaa tai likaa eikä valssihilsettä, ruostetta, maalia tai vieraita aineita. Pinnalla on oltava yhtenäinen metallin väri.
Lähde :http://pintakilta.weebly.com/suihkupuhdistus.html
tiistai 22. syyskuuta 2015
Päivittelyä pitkästä aikaa....
Ohoh, on ''vähän'' jäänyt kirjoittelu väliin..tää kun ei ihan mun juttuni ole. Nyt yritän tänne enemmän kirjoitella töistäni ja niiden työvaiheista. Tosiaan, toka vuosi alkoi ja mukavasti on mennyt. Töitä riittää joten tylsää ei ainakaan tule. Tällä hetkellä työn alla on yöpöydän maalaus ja lakkaus ja skootterin osien vesihionta ja maalaus. Yöpöydän lakkaus meni hieman pieleen, paljon valumia...Mutta korjataan ! Virheitä oppii ja niistä ei saa lannistua. Skootterin osien hionta on...lievästi sanottuna kamalaa. Hiomakoneellakin sai jyystää monta tuntia ennen kuin sain maalit pois. Onneksi vesihionta ei ole yhtä hermoja raastavaa puuhaa. Ei pitäisi kuitenkaan valittaa, näitä hommia joudun varmasti vielä paljon tekemään. Mutta kuten sanoin, aion kirjoitella tänne tästä lähin useammin, seurailkaa ihmeessä ! :)
torstai 11. syyskuuta 2014
HVLP-ruiskun purku, pesu ja kasaus
HVLP-ruiskun purkaminen aloitetaan hajoitusilmasuuttimesta, sen jälkeen poistetaan neulan säätöruuvi ja neula, sen jälkeen ainesuutin. Neula poistetaan aina ennen ainesuutinta.
Ruiskun osat tulee aina pestä maalin ohenteella tai käyttöteknisessä tiedotteessa mainitulla muulla ohenteella. Jos ruiskulla on maalattu vesiohenteista maalia, ruisku pestään vedellä, ja jos ruiskulla on maalattu liuotinohenteista maalia, niin ruisku pestään tinnerillä(kun kyseessä automaalit). Käytä pesuvälineinä ruiskun pesuun tarkotettuja rasseja, pensseleitä ja puhdasta paperia, viimeiseksi pese ruiskun kahva puhtaalla ohenteella.
Ruiskun kokoamisessa ensin laitetaan paikoilleen ainesuutin, sillä jos neulan laittaa ennen ainesuutinta, neula voi mennä ruiskuun väärin ja vääntyä. Viimeisenä paikoilleen laitetaan hajoitusilmasuutin ja säiliö.
maanantai 8. syyskuuta 2014
Tiivistelmä pintakäsittelymenetelmistä
Yleisimpiä pintakäsittelymenetelmiä ovat :
-Korkeapaineruiskutus
*Halpa, teollisuudessa paljon käytetty menetelmä
*Käytetään yleensä, kun työssä on paljon maalattavaa pinta-alaa ja työ pitää tehdä nopeasti
*Jos haetaan hieman laadukkaampaa pintaa, käyttäjällä täytyy olla harjaannusta ja huolellisuutta
*Ruiskun huoltotoimenpiteet ovat tärkeät, ruisku täytyy puhdistaa vähintään kerran päivässä
*Yhdellä maalauskerralla saadaan paksujakin kalvovahvuuksia
*Hajoitusilma-avusteinen maalaaminen myös mahdollista, laadultaan ei vastaa normaalia hajoitusilmaruiskutusta
*Ajan ja resurssien puitteissa vaikeat kohteet kannattaa pensselöidä
*Ainesuutin pidettävä puhtaana, sillä siihen kertynyt maali heikentää ruiskutuksen jälkeä
-Sähköstaattinen ruiskutus
*Yleensä korkeapaineruiskuun lisätty ominaisuus
*Statiikkalaite varaa maalin positiiviseksi ja maalattavat kappaleet maadoitetaan
*Menekki huomattavasti pienempi kuin normaalissa ruiskutuksessa
*Ohiruiskutuksen osuus vähenee
*Jos kappaleiden maadoitus on huono, maali ei hakeudu kohteeseen vaan ''pölyttää'' maalaustilaa
*Huono sähkönjohtavuus ilmenee myös vaihtelevana pinnanlaatuna
*Laitteet hintavia, joten huollon merkitys korostuu
-Hajoitusilmaruiskutus
* Ajoneuvomaalauksessa yleisin ruiskutustapa
*Mahdollistaa paremman pinnanlaadun
*Edullinen yksittäiskappaleita maalatessa
-Maalaamolinjastot
*Hankintahinnat selvästi suuremmat
*Säästö tulee käsiteltävien kappaleiden määrästä ja kiertonopeudesta
*Vaatii yleensä useamman käyttäjän
-Korkeapaineruiskutus
*Halpa, teollisuudessa paljon käytetty menetelmä
*Käytetään yleensä, kun työssä on paljon maalattavaa pinta-alaa ja työ pitää tehdä nopeasti
*Jos haetaan hieman laadukkaampaa pintaa, käyttäjällä täytyy olla harjaannusta ja huolellisuutta
*Ruiskun huoltotoimenpiteet ovat tärkeät, ruisku täytyy puhdistaa vähintään kerran päivässä
*Yhdellä maalauskerralla saadaan paksujakin kalvovahvuuksia
*Hajoitusilma-avusteinen maalaaminen myös mahdollista, laadultaan ei vastaa normaalia hajoitusilmaruiskutusta
*Ajan ja resurssien puitteissa vaikeat kohteet kannattaa pensselöidä
*Ainesuutin pidettävä puhtaana, sillä siihen kertynyt maali heikentää ruiskutuksen jälkeä
-Sähköstaattinen ruiskutus
*Yleensä korkeapaineruiskuun lisätty ominaisuus
*Statiikkalaite varaa maalin positiiviseksi ja maalattavat kappaleet maadoitetaan
*Menekki huomattavasti pienempi kuin normaalissa ruiskutuksessa
*Ohiruiskutuksen osuus vähenee
*Jos kappaleiden maadoitus on huono, maali ei hakeudu kohteeseen vaan ''pölyttää'' maalaustilaa
*Huono sähkönjohtavuus ilmenee myös vaihtelevana pinnanlaatuna
*Laitteet hintavia, joten huollon merkitys korostuu
-Hajoitusilmaruiskutus
* Ajoneuvomaalauksessa yleisin ruiskutustapa
*Mahdollistaa paremman pinnanlaadun
*Edullinen yksittäiskappaleita maalatessa
-Maalaamolinjastot
*Hankintahinnat selvästi suuremmat
*Säästö tulee käsiteltävien kappaleiden määrästä ja kiertonopeudesta
*Vaatii yleensä useamman käyttäjän
sunnuntai 31. elokuuta 2014
Perjantai 29.8,etäpäivä
Toisen etäpäivän tehtävänä oli kertoa blogissa millaisia erilaisia mekaanisia esikäsittelyjä on olemassa, miettiä niiden käyttämistä erilaisilla materiaaleilla ja pohtia milloin kunkin esikäsittelyn käyttäminen on tarpeen.
Erilaisia mekaanisia esikäsittelyjä: Ruosteenestomaali/erilaisia ruosteenestoaineita, hiominen.
Niiden käyttäminen erilaisilla materiaaleilla: Pensselillä, spraylla, ruiskulla
Milloin kunkin esikäsittelyn käyttäminen on tarpeen: Ruosteenestomaali: Maalaamattomalle pellille
Erilaiset ruosteenestoaineet: Suurin osa maalaamattomalle pellille, osa myös ruosteen päälle
Hiominen: Mikäli ruosteenestoainetta ei ole käytetty, ruosteen voi hioa pois, ja sen jälkeen esineeseen laitetaan ruosteenestoainetta.
Erilaisia mekaanisia esikäsittelyjä: Ruosteenestomaali/erilaisia ruosteenestoaineita, hiominen.
Niiden käyttäminen erilaisilla materiaaleilla: Pensselillä, spraylla, ruiskulla
Milloin kunkin esikäsittelyn käyttäminen on tarpeen: Ruosteenestomaali: Maalaamattomalle pellille
Erilaiset ruosteenestoaineet: Suurin osa maalaamattomalle pellille, osa myös ruosteen päälle
Hiominen: Mikäli ruosteenestoainetta ei ole käytetty, ruosteen voi hioa pois, ja sen jälkeen esineeseen laitetaan ruosteenestoainetta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)